maanantai 27. tammikuuta 2014

Herra eriomainen




Eilen olimme Lukan kanssa Kuopion jalostuspäivillä. Pitkästä aikaan siis suunnattiin kehiin. Pientä jännitystä oli taas vaihtelun vuoksi ennen kehiä. Lukalla turkki oli kärsinyt pikku Väinön käsittelystä, mutta se ei tuntunut haittaavat arviointia. 

AVO ERI kellanpunainen vaalein osin, keskikokoinen. Hyvät mittasuhteet. Oikean mukainen uroksen pää, hyvät silmät ja korvat. Sopivan vankka runko, keskivahva raajaluusto. Hyvät kulmaukset ja karvapeite. Oikein ojentunut häntä. Liikkuu kevyesti. Rodun mukainen käytös.


Me olimme 49. koira kehässä eli jouduimme hetkiä aina odottelemaan, joka oli omasta mielestäni hyvä. Kehässä esiinnyttiin eka kaikki, jonka jälkeen kaikki yksi kerrallaan. Eli kerkes aina välissä käydä juoksuttamassa koiraa, että enempi vimmaus sitten ei tulisi mukaan kehään.
Luka oli todella loistava kehässä - sain olla niin ylpeä siitä! Mallikkaasti seisoi koko ajan ja jaksoi odottaaakin, eikä tullut jatkuvaa turhautumista mitä välillä Lukalla saattaa olla - silloin ei jaksa seisoa taikka juosta nätisti. 

Olimme siis ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja viime näyttelyissä olimme kesän aikaan, jolloin oltiin vielä nuorten kehissä. Meidän vuoro tuli heti Sulo-veljen jälkeen, jolloin alkoi jännitystys nousemaan korviin asti.  Kehä tuomari oli todella mukava ja haki paljon huomioo mm. viheltämällä johonka Luka reagoi todella paljon.  Ja olin yllättänyt tuomarin antamasta arvioinnista sain olla niin ylpee koirasta! ERI- kehiin suunnattiin pienen ajan päästä. Hyvin jaksettiin silloinkin seistä - tuomarin sanojen mukaan "tasapaksua porukka, joten on vaikea valita." Vierestä lähti kavereita, mutta minua ei haitannut! Olin itse hakemassa EH:ta tai H:ta, kuten aikaisemmin sanoin - olin niin yllättynyt tästä arvostelusta! 


Kehien jälkeen suunnattiin antamaan verikokeita Sulosta ja Lukasta. Kyseessä taisi olla jonkin sortin geenitutkimukset, jossa sitten selvitetään onko perinnöllisiä, autoimmuuni sairauksia yms. Luka oli reipas poika. Antoi kiltisti tassun hoitajalle, mutta ekasta tassusta ei saatu verta vaan kolahti hermoon. Paksunahkainen kaveri ja toisesta tassusta etsittiin suonta ja sitten kun saatiin niin sitä vertakin tuli.

Melkein koko päivä meillä siellä meni - ja kiitos Tuulille ja Ville seurasta ja oli ihana pitkästä aikaa nähdä! Ja eteenkin Minnalle ja Harrille, jotka pelastitte minut hihnapulmalta ja ( tosiaan kun oma hihna oli todella hutera ja sain heiltä lainaan hihnaa/pantaa, joka kuitenkin katkesi - mutta saatiin sitten pantentit siitä väsättyä :D ) Ja kiitoksia kuvista! Ihana päivä oli nähdä tuttuja ja harmittaa, kun nyt ei kansainvälisiin näyttelyihin päästäkään. Mutta toivottavasti taas pian päästän näkemään koko laumaa! :)

3 kommenttia :

  1. Hienoa Luka!! Kyllähän Luksu vallan erinomaiselta näyttää! Lipaisut äipältä, Lumolta ja Taikalta!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa!!! Mummon Mussukka <3 <3 <3

    VastaaPoista