torstai 15. elokuuta 2013

villejä päikkäreitä

hehe kerrankin onnistuin MELKEIN salakuvaamaan, kun herra mururisi ja "haukkui" unissaan ja sekin oli vain melkein :3


metsällä

hyvä vai huono koiraomistaja?

Olen nyt muutamista blogeista lukenut eri rotuisten koirien omistajien mietteitä omasta koiran kouluttamisesta ja olemista koiranomistajana ( olipa hassusti kirjoitettu)

Nyt kun aloin miettimään ajassa taakse päin ja tuli sellainen olo, että olenko ollut koiralleni joskus epäreilu.. Kun lenkit on jäänyt lyhyiksi, reenaaminen jäänyt kokonaan väliin - ihan omaa laiskuuttani takia.  Myös ajattelin milloin näin koirani onnellisena ja onko hän tälläkin hetkellä onnellinen? Olenko minä hyvä koiran omistaja, jos koirani elää onnellista ja hyvää koiran elämää? Tässä kun samalla mietin hyvän koiran omistajan kriteerejä ja yritän mahduttaa itseni johonkin niistä. Ensimmäisenä tuli nyt mieleen vastuuntunto ja määrätietoinen. Koska ei koiraa oteta pelkästään halun takia taikka se "näyttää söpöltä" - kuitenkin me koiranomistajat olemme rakkaasta lemmikistämme monta vuotta vastuussa. Koirat ja kuten muutkin lemmikkieläimet vaativat sitoutumista ja vastuuta.

Kun rotua yritin itselleni valita - pakko tunnustaa ei ensimmäisenä ollut mielessäni ollut lapinkoira (voi kuulostaa ilkeeltä tai raa'altakin) Mutta en kuitenkaan ikinä vaihtaisi koiraani toiseen en ikinä! Haluan tarjota koiralleni rakkaan ja turvallisen kodin.

Pennusta asti pitää koiralle näyttää missä raja kulkee ja kuka määrää - joskus sorrun myös lässyttämään. Mutta haluan olla koiralleni laumanjohtaja, enkä  vain "äitihahmo". Vaikka tahdon olla itse ns. määrätietoinen koiran omistaja ja tiedän miten hommat menee - olen tehnyt virheitä, joskus suuria ja joskus pieniä. Ja niistä opitaan sitten kantapäänkautta. Tekeekö se hyvän koiranomistajan, että oppii asioista jälkikäteen vai onko se huono, että virheet opitaan vasta jälkikäteen? Voin vannoa, että jokainen koiran omistaja hyvä niinkuin huonokin on tehnyt virheitä, joista on joutunut kärsimään. ( vai onko niitä jotka eivät ole koskaan tehneet virheitä?)


Tekeekö hyvän koiran omistajan jos harastaa kaikkia mahdollisia koiralajeja ja käy jokaisella "koiratunnilla" Omasta mielestäni ei, koska liikuntaa ja muita aktiviteetta voidaan myös tarjota koiralle ihan koti oloissakin. Ja tietenkin rodun mukainen liikunta vaikuttaa. Onko koira työ-, valjakko- vai paimennuskoira. Itse harrastamme agilityä ja muutakin hyötyliikunta, jos emme ole käyneet treenailemassa mm. pyöräillyä ja metsässä käyntiä.  Jotkut koiraharrastajat pitävät itseään kunnollisena ja hyvinä koiran omistajina treenitaustojen vuoksi. Mutta minun mielestä ihan jokainen ihminen voi olla hyvä koiran omistaja, kuhan tarjoaa koiralle kaiken oleellisen.

Huonon koiran omistajan jokainen meistä osaa itse tiivistää lyhyesti pieneen laatikkoon. Tässä kun kirjoittelen aloin pohtimaan vielä tarkemmin olenko minä hyvä koiran omistaja - no voin suoraan kättelyssä sanoa etten ole täysin hyvä - ei meistä jokainen ole loistava. Mutta tarjoan koiralleni kaiken tarvittavan - ruokaa, liikuntaa, lepoa, leikkejä, erilaisia aktiiviteetteja ja välillä jopa ihan erilaisia lenkkikokemuksia. En valinnut koiraani sen takia, koska se näytti ihanalta ja söpöltä. Valitisin koirani pitkän harkinnan jälkeen ja rotuun tutustuminen vei aikansa. Yritän koko ajan kehittää itseäni lisää koiranomistajana ja kouluttajana. Yritän oppia virheistäni ja haluan oppia lisää! Eli parantamisen varaa vielä on.



tiistai 13. elokuuta 2013

rutiinit osa 1

1. Royal Caninin Medium Adult naksuja n.2½ dl    2. Turvoetaan raksut    3.Lisätään raakaa paistinjauhelihaa    4. Kaksi ruokalusikallista raejuustoo.



Luka saa meillä kerran päivässä ruuan - mutta nyt poikkeilullisesti saanut kaksi kertaa, kun on ollut hoidossa vanhempieni luona. Ruokaakin ollaan nyt vähän vaiheltu, koska se kalaöljy oli Ok, mutta se meni tosi nopeasti ja Lukakin alkoi sen kanssa jo nirsoilemaan tosi pahasti.. nirppa nokka

Ajattelin sitten kokeilla tätä samaa mitä on jo pentuna saanut ja mitä vanhemmat antaavat Väinölle, mutta vähän isommassa koossa tietenkin :D Ja maistuu, kuppi tyhjenee ihan muutamissa minuuteissa - kun enne kävi vain nuuhkimassa ja jätti syömättä. Vaihtelu virkistää :3 ( eihän mekään jakseta samaa makaaronilaatikkoo syödä viikosta toiseen?)

Ruokailu aika on meillä normaalisti klo. 17.00-19.00 siihen välille pyritään antamaan herralle ruoka :)

Pahottelen tota sotkua mikä taka-alalla näkyypi iski pieni muotoinen "järjesteluvimma" :D


keskiviikko 7. elokuuta 2013

teidän vuoro kysyä

KYSY ASK Kysymyksiä Questions? Kysykää JUST ASK
KYSY ASK Kysymyksiä Questions? Kysykää JUST ASK

tiistai 6. elokuuta 2013

pentumainen aikuinen

Nyt kun pikku-Väinö on perheemme kuvioissa - on huomattu Lukassakin aivan uusia piirteitä. Lähinnä kuinka pennuntasolle laskeutuu Väinön seurassa. Ei rajusti riehaa pitkin tonttia, paitsi jos hepuli iskee :D

Muuten kaikki leikkiminen menee ihan maantasanteella. Luka heittäytyy maahan makaamaan, jotta on "samalla tasolla" pennun kanssa. Ei murise eikä ärise välillä komentaa, jos menee Väinön kohalta rajuksi. Leikkiminen menee leluilla, kepeillä ja Lukan tasssuilla ja hännällä. Väinö tekee aina loikkia Lukaa vasten, jolloin Luka yleensä alkaa seisomaan ja ihmettelee tätä kenguru vauvaa. Väinöstä Lukan häntä ja tassukarvat on todella kiva kirputtaa - toisin vanhempi herra ei tästä hirveämmin välitä. ( ja onhan noita poskikarvojakin hauska repiä:3)

Pientä mustasukkaisuutta on kuitenkin jo havaittu, varsinkin Lukan kohdalta. Lelujen kuskailu kaikille ja leikkimään pyyttäminen on paljon yleisempää, kun olemme vanhemmilla käymässä. Kyllä leikit Väinön kanssakin onnistuu - Luka tuo lelun lähelle ja odottaa Väinön osallistuvan leikkiin, mutta ei kuitenkaan lelua helpolla pennulle anna :D Myös pieni muotoinen uikuttaminen ja kyöhnääminenkin on paljon yleisempää.

Huomion kipeä on - rapsutuksia saa olla koko ajan antamassa Lukalle kuin Väinöllekin. Se on vain yllättävää, kuinka rauhallisesti kuitenkin Luka leikkii pennun kanssa verrattuna oman ikäisiinsä kavereihin. Nätisti ja rauhallisesti - no on niitäkin hetkiä, kun Luka innostuupi ja saattaapi vähän rajumminen alkaa tassuilla tökkimään.

Se on ihanaa katseltavaa, kun oma koira leikkii niin nätisti noinkin pienen pennun kanssa :3




maanantai 5. elokuuta 2013

@Kek


Perjantaina me myös kävimme Lukan kanssa eläinlääkärissä. Lähinnä sen takia, kun Lukalla oli niitä punkkeja ollut paljon sekä sillä oli jotain ihmeelistä ihottumaa rintakehässä sekä nivusissa.- Ollut ruokahaluuttomuutta sekä ollut todella väsynyt koko ajan.Samalla lääkäri teki Lukalle perinteisen terveystarkastuksen.

Aika oli puoli kolmelta, mutta venahti vähän kun oli ruuhkaa - tämä ei meitä haitannut. KOSKA minulla alkoi taas loma, mutta tällä kertaa paljon pitempi 3VIIKKOA!! 

Lääkäriin päästyämme Luka oli enemmän kiinnostunut edellisen asiakkaan hajuista, kuin lääkärin touhuista :D Lääkäri totesi Lukan ihottuman olevan "kesäihottumaa" ja määräsi meille hoitavan pesuaineen, jolla pestään kerran koko koira ja tämän jälkeen vaan kutiavat kohdat. Eli tänään olisi tarkoitus pestä tuo koko hurtta meidän porukoilla ( on isompi kylppäri, joka helpottaa asiaa- sillä Luka ei tykkää suihkusta) Ja ruokahaluuttomuus johtunee tytöstä niinkuin aina :D eli sekin oli vain pieni säikähdys.

Samalla Lukasta otettiin verikoe, jolla tehtiin borrelioosi testi. Verinäytteiden odottamisessa meni n.40min, jolloin poikkesimme lähimpään Mustiin ja Mirriin. Uuden pannan ostoon :)  Takaisin lekurille oottamaan tuloksia ja kun tulokset tuli oli mieli paljon kevymepi kun oli negatiivinen! Samalla olivat kahtoneet muitakin juttuja joita en nyt muista :D  mutta nekin olivat negatiivisia, joka oli hyvä juttu!


Eli terve koira! ja sitten pääsikin pikku Väinön kanssa leikkimään :3  
 

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Väinö, Väinö missä on se Väinö

Perjantaina ( ja nyt jaksan vasta kirjoittaa) kävimme pitkästä aikaa minun vanhempieni luona. Siellä odotti Lukalle pieni ylläri - ensiksi Luka nuuskutteli koko tontin ympäri ja kun näki  pienen Väinön ( Black Lilla`s Sleeps With Sheep) alkoi ihan älytön vinkuminen :D Siis en ole ikinä tuon kuulut tuolla tavalla inisevän. 

Ensin oltiin Lukan kanssa hihnasssa, kun siitä näki, että olisi saman tien mennyt leikkimään. Väinö kävi nuuskuttelemasssa ja katselemassa tätä isompaa tuntematonta vierasta, jonka jälkeen alkoi poskista pureminen - ja meän Luka ei ollut asiasta mitään mieltä käänti vaan posken "ota tuosta" :D Loppu ajasta uskallettiin Lukakin laskea hihnasta pois, kun osasi olla nätisti pennun kanssa :3 


Aluksi kuitenkin piti pari kertaa ärähtää että toinen on pentu - että nätisti. Taisi upota kunnolla kalloon kun vajosi ihan pennun tasolle ja pyöri ja hyöri nurmikolla.  Väinö nukku kahdet päikkärit ja meno taas jatkui. Pojat söi ja joivatkin samasta kupista :3 Nopeasti aikakin meni kun tajusin, että oltiin viisi tuntia siellä oltu :D Kotia kun lähdettiin Luka simahti heti auton takapenkille. Tais olla pojullekin raskas reissu :D