pentumainen aikuinen

Nyt kun pikku-Väinö on perheemme kuvioissa - on huomattu Lukassakin aivan uusia piirteitä. Lähinnä kuinka pennuntasolle laskeutuu Väinön seurassa. Ei rajusti riehaa pitkin tonttia, paitsi jos hepuli iskee :D

Muuten kaikki leikkiminen menee ihan maantasanteella. Luka heittäytyy maahan makaamaan, jotta on "samalla tasolla" pennun kanssa. Ei murise eikä ärise välillä komentaa, jos menee Väinön kohalta rajuksi. Leikkiminen menee leluilla, kepeillä ja Lukan tasssuilla ja hännällä. Väinö tekee aina loikkia Lukaa vasten, jolloin Luka yleensä alkaa seisomaan ja ihmettelee tätä kenguru vauvaa. Väinöstä Lukan häntä ja tassukarvat on todella kiva kirputtaa - toisin vanhempi herra ei tästä hirveämmin välitä. ( ja onhan noita poskikarvojakin hauska repiä:3)

Pientä mustasukkaisuutta on kuitenkin jo havaittu, varsinkin Lukan kohdalta. Lelujen kuskailu kaikille ja leikkimään pyyttäminen on paljon yleisempää, kun olemme vanhemmilla käymässä. Kyllä leikit Väinön kanssakin onnistuu - Luka tuo lelun lähelle ja odottaa Väinön osallistuvan leikkiin, mutta ei kuitenkaan lelua helpolla pennulle anna :D Myös pieni muotoinen uikuttaminen ja kyöhnääminenkin on paljon yleisempää.

Huomion kipeä on - rapsutuksia saa olla koko ajan antamassa Lukalle kuin Väinöllekin. Se on vain yllättävää, kuinka rauhallisesti kuitenkin Luka leikkii pennun kanssa verrattuna oman ikäisiinsä kavereihin. Nätisti ja rauhallisesti - no on niitäkin hetkiä, kun Luka innostuupi ja saattaapi vähän rajumminen alkaa tassuilla tökkimään.

Se on ihanaa katseltavaa, kun oma koira leikkii niin nätisti noinkin pienen pennun kanssa :3